Pullulania, kasvipohjaista{0}}hyytelöimisainetta, käytettiin pääasiallisena hyytelöimisaineena pehmeille kapselikuorille. Pehmeiden kapseleiden valmistusprosessia, jossa päähyytelöimisaineena oli pullulaania, tutkittiin ja gelatiinia kuorigeelinmuodostusaineena käyttäviä pehmeitä kapseleita verrattiin hajoamisajan, öljyvuotojen, sisällön hapettumisen ja tarttuvuuden suhteen. Tulokset osoittivat, että pehmeillä kapseleilla, joissa käytettiin pullulaania päägeeliytysaineena, oli parempi hajoamisaika, sisällön hapettuminen, tarttuvuus ja öljyvuoto säilytysajan jälkeen verrattuna pehmeisiin kapseleihin, joissa käytettiin gelatiinia.
Pululan{0}}karrageenia käytettiin hyytelöimisliuoksen pääkomponenttina. Komponenttisuhteen vaikutuksia öljyn läpäisevyyteen, vetolujuuteen, murtovenymään, geelin lujuuteen ja kapselin kuoren valonläpäisyyteen tutkittiin, jolloin määritettiin pehmeiden kapseleiden valmistusmenetelmä. Pehmeiden pullulaani-karrageenikapselien kuorien optimaalinen koostumus määritettiin vastepinnan metodologialla, joka perustui yksi-tekijän kokeisiin. Saatiin optimaalinen valmistuskaavio: karrageenipitoisuus 1,25 % (yhdistegeelisuhde 23,5:2,5), fruktoosipitoisuus 4,7 % ja kaliumionipitoisuus 0,11 %. Tämän kaavion mukaan vetolujuus, murtovenymä ja geelin lujuus olivat (34,6875 ± 1,6253) MPa, (50,1346 % ± 2,6834 %) ja (463 ± 13) g/cm2, vastaavasti. Kokeilutulokset sopivat hyvin yhteen teoreettisten arvojen kanssa. Vastauspinnan metodologian optimoinnilla saaduilla tuloksilla on tietty ohjaava merkitys käytännön tuotannossa ja jatkotutkimuksessa.
